TAIVAS #2669 Taivaan Sydän,
maaliskuun 16. 2008

Jumala sanoi:

Minun sydämeni kyllyydestä sinä synnyit. Minun sydämeni rakkaudesta sinä synnyit. Minulle syntyi lapsi ja tuo rakkaudestani syntynyt lapsi olet sinä. Sinä olet minun valittu lapseni. Minulla ei ole muita. Kaikki te tuhannet olette Yksi. Minulla oli yksi ajatus, yksi rakkaus ja sinut luotiin minun rakkauteni viiniköynnökseksi. Sinun korvasi ovat kuullet enkelten ja linnunlaulun äänen. Sinä kuulet itsesi. Sinä kosketit viitaani helmaa ja maailma syntyi. Sinä lausui Nimeni etkä tiennyt sanojen putoilevan omilta huuliltasi. Minä loin Itseni ja Minä loin sinut, ja se on sama kuin sinä loisit Minut ja itsesi. Olenko Minä puu vai oletko sinä? Kuka on kenenkin taimi kun toiseutta ei ole?

Mistä virrasta olisit syntynyt ellet Minun, ja vaikka Minä olin aina olemassa, sinä Loit minut. Sinä, Minun kaunis lapseni, virtasit Minun kanssani olemassaoloon ja niin maailma syntyi, ja niin minun ajatukseni kulkivat ympäriinsä ja sinä tulit esiin Minun sydämeni soinnuista.

Asetin auringonkehän silmiisi muistuttamaan sinua siitä valosta, josta olet tullut. Asetin rakkauden sydämeesi, jotta muistaisit Minut ja muistaisit itsesi, oman itsesi rakkauskirjeenä Minulta, heitettynä maailmaan pullopostin lailla, elämän merelle laskettuna. Ja niin sinä huuhtouduit maihin nähdäksesi meren, josta olet tullut, rannan näkökulmasta katsottuna.

Minkä pullossa olleen viestin oletkaan vääristänyt? Saavuit mereltä ja kuitenkin heität rannalta kiviä mereen aivan kuin määritelläksesi meren essenssin, katsot veden väreitä ja kuuntelet aaltojen ääniä niiden liplattatessa rantaan, suunnilleen kuin Minun sydämeni rytmi olisi asetettu sinuun.

Sinä olet matkalla ja kuitenkin olet maalla. Sinä olet tutkimattomien elinpiirien löytäjä. Löydät oman elämäsi. Saat siitä selkoa koko ajan. Kaikki maanosat ovat sinussa. Sinä olet pimein Afrikka ja aurinkoisin Bahama. Kaikki näkemäsi ja kaikki näkymättömissä oleva on sinussa. Sinä olet itsesi kumppani ja olet vertaansa vailla. Mikä koko universumin äärettömissä maailmoissa on sinun kaltaisesi? Vain Minä, vain Minä OLEN.

Minkä salaisuuden sydämessäsi tulet vääristämään tänään?

Mitä on ennustettu, ja mitä olet siitä noukkinut?

Mihin puutarhaan sinun sydämesi on istutettu? Millaista hedelmää sydämesi kantaa?

Miten lasket sydämesi sykkeen, ja minne se menee, minne se johtaa ja mitä se seuraa?

Mitä tarkoittaa, että taivas on pilvessä ja aurinko on piilossa, kuitenkin loistaen kuten aina, koskaan himmentymättä? Mitä tarkoittaa, että aurinko paistaa sinun näkemättäsi sitä? Mitä tarkoittaa, että on yö ja aurinko paistaa yhä vaikka oletkin unessa, ja jopa silloinkin kun näet unta auringonpaisteesta tai kuun ottavan sinnikkäästi vastaan auringonvaloa ja luovuttavan sitä takaisin?

Ja mitä tarkoittaa, kun et tiedä kaiken sanomasi merkitystä, jonka tiedät niin hyvin?

Mikä eroaa Ykseydestä Minun elämän merille heitetyn Ainoan Lapseni mielikuvituksessa ? Rakastettu, juo rakkauden merestä äläkä kaipaa lepoa, sillä rakkaudesta olet sinä tullut ja rakkaus sinä olet, puu kantaen rakkauden hedelmiä, kypsiä, Minulle nektarinsa valmiita luovuttamaan, laivan palatessa sen lähtöpaikkaan, Taivaan rantasatamaan. Ja silloin sinä, Kapteeni, kävelet suoraan Taivaan sydämeen ja löydät itsesi odottamasta Toista Tulemista ja huomaat olleesi se koko ajan.